Ihana Uteliaisuus

Uteliaisuus on kertojan voimakkaimpia työkaluja. Diego Velazquez käyttää hyväkseen katsojan uteliaisuutta painaakseen syvän jäljen hänen mieleensä. Hän suunnittelee huolellisesti labyrintin symbolit ja houkuttelee “silmämme väistämättä osaksi sen syvyyttä”, kuten taidehistorioitsija Analisa Leppanen-Guerra Chicagon DePaul-yliopistosta sanoo. Velazquez käyttää vallankumouksellisia tekniikoita, kuten syväterävyyttä (deep staging), sijoittaessaan kohteensa kankaan kriittisiin kohtiin. Tämä mahdollistaa katsojan keskittymisen kuvan arkkitehtuuriin ja sytyttää ongelmanratkaisuviettimme.

LasMeninas

Syväterävyys tuli 1940-luvulla myös elokuviin. Laajakuvalinssien ja innovatiivisen valaistuksen käyttö sai elokuvantekijät tajuamaan, että myös he kykenevät fokusoimaan moneen kohteeseen samanaikaisesti. Tekniikan tekivät tunnetuksi varsinkin ilmiömäiset ohjaajat John Ford ja Orson Welles. On merkille pantavaa, kuinka sekä Meninas -maalauksessa että Citizen Kanen kohtauksessa katto näkyy ja luo kuvalle linjaa.  Tämä korostaa kohteiden etäisyyttä ja antaa katsojalle mahdollisuuden valita, mihin katseensa suuntaa.

CitizenKane

Syväterävyys vaikuttaa siihen aivojen osaan, joka yleisesti tiedetään ongelmanratkaisujen kannalta merkittäväksi. Neurotieteilijät kertovat kuinka uteliaisuus saa mielihyvää tuovan dopamiini-hormoonin tulvimaan kehoomme. Se auttaa katsojia luomaan yhteyden taiteeseen, ja mikä merkittävämpää, myös toisiinsa.

On vaikea kuvitella aikaa, jolloin maalareita ei pidetty taiteilijoina vaan työvoimana.  Elokuvataidekaan ei saanut osakseen välitöntä hyväksyntää. Klassisia taiteenlajeja kuten kuvataidetta, musiikkia ja kirjallisuutta arvostettiin enemmän. Velazquez maalasi itsensä sivellin kädessä ehkä osoittaakseen vilpittömän suhteensa taiteeseen ja merkityksensä Espanjan hoville. Hollywoodissa toi samalla tavalla itseään esille Alfred Hitchcock. Nykyään taiteilijan statuksen saavuttaminen on vaikeaa 3D-animaattoreille ja pelisuunnittelijoille. He joutuvat Velazquezin tavoin läpikäymään vallankumouksen saadakseen kunnioitusta ja tunnustusta taiteilijoina. Diego Velazquez oli oman aikansa vallankumouksellinen.

Velazquez

Lähteet:
1.
 Analisa Leppanen-Guerra, “Into the House of Mirrors: the Carnivalesque in Las Meninas.” Aurora: The Journal of the History of Art 1 (Nov. 2000): 60-77.
2. Stagecoach (1939) dir. John Ford
3. Citizen Kane (1941) dir. Orson Welles 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s